Seeproja

Palailtuani takaisin blogimaailmaan bongasin useammankin Niina Laitisen suunnitteleman sukkamallin, jonka halusin päästä neulomaan. Ensimmäisenä puikoille pääsivät Rim Socksit ja toisena nämä Seeprasukat.

Projekti: Seeprasukat

Ohje: Seeprasukat

Lanka: Novita 7 Veljestä (099) ja 7 Veljestä Viidakko (801)

Puikot: 3,5 mm Novitan koivupuikot

Menekki: 105 g

Koko: 40

Nämä sukat neuloin uusilla suosikkipuikoillani eli Novitan koivupuikoilla. Ainakin omistamani bambupuikot ovat makuuni vähän turhan taipuisia, ja nuo koivuiset ovat kivan jämäkät, mutta silti metallisia "pehmeämmät" ja miellyttävämmät. Muuten neuloin ohjeen mukaan, mutta kantapään tein omalla tavallani eli vahvennetun neuleen nurjalla puolella. Ja joko jalkani on kasvanut viime vuosina tai sitten käsialani on tiiviimpää kuin ohjeessa, sillä sekä näihin, että aiemmin neulomiini Rim Sockseihin minun piti neuloa muutama ylimääräinen kerros, että ne sopivat omiin jalkoihini, jotka ovat siis ainakin joskus olleet kokoa 39 niin kuin ohjeen sukatkin. Näihin tein kaksi ylimääräistä kerrosta mustalla ja neljä seepralla ennen kärkikavennuksia. En taaskaan pyrkinyt kohdistamaan raitoja, vaan ennemminkin olisin toivonut sukista enemmän erilaisia keskenään, mutta aika samanlaiset ne silti ovat. Omin sukat heti itselleni, ja tykkään niistä tosi paljon. :)

Kuvia oli tarkoitus ottaa enemmänkin, mutta nämä vain nappasin nopeasti ennen sukkien käyttöönottoa, ja nyt sukat ovat jo sen verran nuhjaantuneet ja kissankarvaiset, että en enää viitsi kuvata. Haluaisin ottaa parempia kuvia, ja olisihan meillä oikein järjestelmäkamerakin sitä varten, mutta tässä elämäntilanteessa ei ole aikaa panostaa tämän enempää, jos haluaa joskus saada jotain esiteltyäkin ja vieläpä jotain esiteltävää neulottuakin, joten nämä kännykän ajastimella keskellä yötä sinne päin räpsäistyt kuvat saavat kelvata. :D

 

Seeprasukkien jäljiltä seepralankaa jäi vielä noin yhdeksänkymmentä grammaa jäljelle. Halusin käyttää sen mahdollisimman pian kokonaan pois, kun viime aikoina on tullut hamstrattua niin paljon uusia lankoja, vaikka entisiäkin on laatikkokaupalla. Halusin piristää sukkia erivärisellä resorilla, kantapäällä ja kärjellä, ja jämälaatikosta seepralangan kaveriksi valikoitui pinkki Seiskaveikka vuodelta 2008. Pikku hiljaa tulee näitä vanhojakin lankoja tuhottua pois...

Projekti: Jämäseeprat

Ohje: perussukka 48 silmukalla, hollantilaisella kantapäällä ja leveällä nauhakavennuksella

Lanka: Novita 7 Veljestä (525) ja 7 Veljestä Viidakko (801)

Puikot: 3,5 mm Novita koivupuikot sekä 3,5 mm KnitPro Karbonz 15 cm puikot

Menekki: 120 g

Koko: 41

Näitä sukkia neuloin osittain myös toisilla uusilla tuttavuuksillani, hiilikuituisilla KnitPron Karbonzeilla, jotka ostin Lankamaailmasta samalla, kun vein sinne nuo monta vuotta sitten neulomani sytomyssyt eteenpäin toimitettaviksi. Otin puikot huvikseni 15 cm mittaisina, kun olen pitkään halunnut sellaisiakin testata. Ihan kiva neuletuntuma oli näilläkin, mutta vielä en ole valmis hylkäämään kaikkia vanhoja 20-senttisiä puikkojani ja vaihtamaan näihin. ;) En etukäteen tiennyt, miten tuo seepralanka käyttäytyisi yksinään, ja toivoin kuviosta ehkä vähän jotain epämääräisempää kuin noin selkeää raidoitusta, mutta ihan kivathan näistä noinkin tuli.

Ensin tarkoituksena oli neuloa sukat varpaista ylöspäin, jotta saisin varmemmin käytettyä seepralangan kokonaan. Tykkään kuitenkin enemmän perinteisestä neulontatavasta ja ajattelin, että tehdään sitten vähän isommat sukat, jos ei muuten meinaa lanka loppua. Seurasin vaa'an avulla, kuinka paljon lankaa menee varteen ja kuinka pitkä varsi siinä vaiheessa on, ja alkoi näyttää siltä, että vartta saa neuloa vaikka kuinka pitkästi, ellei halua teräosan olevan kokoa 43 ->. Aloitin sukat 48 silmukalla, ja omaan jalkaan nämä ovat ihan sopivat, vaikka pohkeen kohdalla ei olekaan enempää silmukoita. Nilkan kohdalla saisi itse asiassa olla muutama vähemmänkin, kun on pelkkää sileää neuletta eikä joustinta. Teräosasta sukat ovat itselleni hieman isot, joten veikkaan, että sukat ovat noin kokoa 41. Näistä tuli kyllä niin kivat, että tekisi mieli pitää nämäkin itselläni, mutta en kyllä tarvitse enempää sukkia. Lähipiiristä en tiedä ketään noin isojalkaista, mutta toisaalta kapeapohkeista jolle nämä kävisivät. Varsia voisi kyllä pitää myös alas rutattuina, jolloin ei pitäisi kiristää pohkeesta. Täytynee laittaa nämäkin lahjalaatikkoon odottelemaan, josko niille sopiva käyttäjä löytyisi.

Vuosikertalangoista valmistunutta

Tykkään todella paljon tuosta muinaisesta punasävyisestä Nalle Colorista, ja ostinkin sitä kolme kerää, jo vuonna 2008! Olen tehnyt siitä aikaisemmin ainakin yhden kaulurin sekä yhdet aikuisen polvisukat ja kahdet vauvansukat, mutta edelleen sitä riittää. Hyvä niin, sillä pätkärääkätyksi langaksi tuo on mukavan harmonista, ja olenkin vähän säästellen käyttänyt sitä. Luonnonvalkoinen Nallekin taitaa olla yhtä vanhaa vuosikertaa, tai ainakin sen verran vanhaa, että kerässä oli vielä 150 g lankaa.

  

Projekti: Broken Steed Stitch Socks

Ohje: Broken Seed Stitch Socks 56 silmukalla 

Lanka: Novita Nalle (010) ja Nalle Colori (844)

Puikot: 3 mm bambut

Menekki: 94 g

Koko: 40-41

Ihastuin Broken Seed Stitch -sukkamalliin jo ainakin kolme vuotta sitten, jolloin se pääsi Ravelry-jononi ykköseksi. Viime joulun alla keksin, että puna-valkoisena toteutuksena niistä voisi tulla joululahjasukat eräälle lähipiiriin kuuluvalle. Aloitin projektin vajaa viikko ennen joulua, ja siinä ajassa sen valmistuminen olisi varmasti ollut ihan mahdollista, jos ei olisi ollut muita kiireitä samaan aikaan. Ja jos en olisi joutunut neulomaan ensimmäisen sukan vartta kolmeen kertaan. Ohjeessa neuvottiin vaihtamaan väriä jo edellisen kerroksen viimeisen silmukan kohdalla, jotta kerroksenvaihtumiskohta olisi huomaamattomampi. Näin ensin teinkin, ja lopputulos näytti ihan siistiltä aluksi, mutta neulottuani vartta reiluun puoleen väliin tulinkin toisiin aatoksiin, ja ei kun purkamaan. Toisella kertaa ajattelin vaihtaa väriä perinteisesti kerroksen alussa, mutta jo muutaman kerroksen jälkeen totesin, että ei se oikein toimi niinkään, kun kerroksen alkuun ja loppuun tulee sama (oikea tai nurja) silmukka. Lopulta keksin lisätä varteen yhden ylimääräisen silmukan, jolloin mallineule jatkui katkeamatta kerroksenvaihtumiskohdassakin. Jes.

 

 

En tiedä, johtuiko se tuosta alun säätämisestä vai siitä, että Seiskaveikan jälkeen Nallen tikutteleminen tuntui paljon hitaammalta, mutta näitä neuloessa tuntu siltä, etteivät ne ikinä valmistu. Lopulta sain toisen sukan taisteltua lähes valmiiksi Oulu-Jyväskylä-automatkan aikana, ja loput sitten illalla hotellissa. Kärkeen tein leveän nauhakavennuksen, ja lopuksi silmukoin sukan kärjen umpeen, kun silmukoita oli jäljellä yhteensä 16. Kokeilin ensin neulomalla silmukoimista, mutta siitä tuli hirveän tiukka enkä jaksanut alkaa moneen kertaan sitä tekemään, joten lopulta hoidin homman ihan perinteisin keinoin. Täytyy kyllä sanoa, että ei tuo silmukoitu kärki näytä kovin hyvältä omaan silmääni, kun loppuu jotenkin yhtäkkiä töksähtäen, mutta eiköhän se käytössä tasoitu. Nämä sukat ovat vielä vailla omistajaa, kun omiin jalkoihini ne ovat nilkasta liian löysät ja ovat nämä muutenkin vähän isot. Ehkäpä ne päätyvät johonkin lahjoitettavaksi, jos ei muitakaan käyttäjiä ilmaannu.

Projekti: Äitin kämmekkäät

Ohje: Susie Rogers' Reading Mitts

Lanka: Novita Nalle Colori (844)

Puikot: 3 mm bambut

 Menekki: 44 g

Silloin vuonna 2008 tein äitille joululahjaksi sen kaulurin, joten pari vuotta sitten jouluna ajattelin tehdä sille kaveriksi kämmekkäät. Paketoin äitin pakettiin kuitenkin vain yhden kämmekkään ja lupasin toimittaa toisen myöhemmin. Se myöhemmin oli vasta nyt, kun vihdoin sain aikaiseksi tehdä parin. Siinä ei kauaa nokka tuhissut, mutta jostain syystä inspiraatio loppui kesken ensimmäisen kämmekkään valmistumisen jälkeen, enkä jaksanut tehdä sille kaveria. Toinen kämmekäs on ensimmäistä vähän tiukempi ja painoikin pari grammaa vähemmän, eli ilmeisesti käsiala on parissa vuodessa vähän tiukentunut. Onneksi olin kuitenkin neulonut ensimmäisen kämmekkään jotakuinkin ohjeen mukaan, niin ei paljoa tarvinnut laskeskella, että mitä missäkin kohdassa kuuluu tehdä. Ihan mukava ja nopea (heh, siis itse neulomisosuus) projekti, voisi itsellekin tekaista jotkut lisälämmikkeet ohuempien käsineiden kanssa käytettäviksi.

Esitelläänpä lopuksi vielä nämä esikoisen sukatkin, jotka aloitin jo yli kaksi viikkoa sitten, mutta sain valmiiksi vasta tänään. Ei vaan napannut näitä neuloa, vaikka nopea projekti olikin kyseessä ja raidoitus toi vähän vaihtelua. No, nyt ne on valmiit, kuulemma hienot ja ennen kaikkea tarpeelliset. Näissä lankoina tuota samaa luonnonvalkoista Nallea kuin ylemmissäkin sukissa sekä monta vuotta sitten hamstraamaani ihanaa Nalle Coloria, jota olen myös säästellyt ja tähän projektiin vasta raskin käyttää ekan kerran.

 

Projekti: Samulle

Ohje: perussukka 48 silmukalla

Lanka: Novita Nalle  (010) ja Nalle Colori (868)

Puikot: 3 mm bambut

Menekki: 51 g

Koko: noin 28

Kiva, kun blogiin oli tauon jälkeen löytänyt sekä vanhoja että uusia tuttavuuksia, tervetuloa vaan uudestaankin! Muistuttaisin vielä myös siitä Instagramista, että sinne lisäilen kuvia useammin kuin blogiin, mm. uusista lankaostoksista ja aloitetuista projekteista, joita on molempia viime aikoina riittänyt. :D

Pitkästä aikaa puikoilta pudonnutta

Onpa taas vierähtänyt aikaa sitten viime kirjoituksen, yli kaksi vuotta! Viimeksi odotimme pikkuveljeä syntyväksi perheeseemme marraskuussa 2013, ja niin kävikin. Onpahan veljeskatraaseen liittynyt vielä kolmaskin jäsen, hän täytti tämän kuun alussa yhdeksän kuukautta!  Äidillä on siis kiirettä pitänyt kolmikon perässä pysyessä, eikä neulomiselle ole riittänyt samalla tavalla aikaa tai jaksamista kuin aiemmin.

Tässä tauon aikana olen välillä aloitellut joitain pieniä projekteja, lähinnä sukkia pojille, mutta edes niiden loppuun tekemiseen ei ole motivaatio riittänyt, vaikka 4-vuotiaan sukan neulomisen ei pitäisi mikään ylitsepääsemätön urakka ollakaan. Nyt kuitenkin erään tutun innoittamana päätin jälleen järjestää neulomiselle aikaa päiväohjelmassani, eikä tässä parin kuukauden aikana montaa neulomatonta päivää ole ollut. Valmista jälkeä tosin syntyy tuskastuttavan hitaasti, mikä välillä raastaa hermoja, kun pää pursuaa uusia ideoita. Ennen joulua sain valmiiksi kolme ja puoli sukkaparia, joista puolikas menee uusiksi, kun en ole siihen tyytyväinen ja kaksi paketoitiin jouluaattoa edeltävänä yönä, enkä viitsinyt siinä hämärässä alkaa niitä enää kuvaamaan. Eipä niitä tullut sitten lahjojen aukaisun jälkeenkään enää kuvattua. Semmoiset tavalliset perussukat Seiskaveikan raitalangasta ne oli, äitille punasävyiset ja iskälle sinisävyiset.

Äitin sukista jääneestä raitalangasta tein sitten nämä esittelyyn asti päätyneet sukat.

Ohje: Rim Socks (Ravelry)

Lanka: Novita 7 Veljestä (011) ja 7 Veljestä Raita (807)

Puikot: 3,5 mm

Menekki: 105 g

Oikein mukava ja nopea projekti, näiden neulominen onnistui elokuvateatterissakin (tuli sitäkin tässä uudessa innostuksen puuskassa kokeiltua ekaa kertaa). En pyrkinyt kohdistamaan värejä mitenkään, mutta sukista tuli ihan vahingossa lähes identtiset. Nämä sukat tein muuten ohjeen mukaan, mutta varresta tein pitemmän, ja teräkin taisi olla pitempi. Kantapäänkin tein kuten ohjeessa, mutta jatkossa taidan tehdä omalla tavallani, eli teen vahvistuksen nurjalla kerroksella ja oikean neulon normaalisti. Monissa ohjeissa neuvotaan tekemään vahvistus oikealla kerroksella, mutta itse olen oppinut sen juuri päinvastoin, ja itselleni se oma tapa on tietysti luontevampi ja sujuvampi.

Seuraavat sukat samalla ohjeella ovat jo suunnitteilla, tällä kertaa täsmälleen samoista langoista kuin ohjeessa, mutta saa nähdä, milloin ne pääsevät puikoille asti, kun tekisi mieli tehdä vaikka mitä muutakin. Kuten esikoiselle sukat, itselle ja miehelle pipot, pojille pipot ja kaulurit, torkkupeitto mätsäämään olohuoneen uusiin tyynyihin (tämän kanssa jännittää jo vähän etukäteen, että ehtiikö peitto valmistua ennen kuin tyynyt menevät taas vaihtoon :D) jne. Osa näistä onkin jo päässyt työn alle ja valmistunutkin. Toivon, että tämä innostus pysyisi nyt yllä ja jaksaisin vieläpä raportoida tännekin tekeleistäni. Onneksi puhelimellakin pystyy näppärästi ottamaan kuvat ja naputtelemaan blogiteksin, jopa useammassa erässä. En edes ole pysynyt laskuissa mukana, kuinka moneen otteeseen olen tätäkin tekstiä kirjoittanut ja muokannut. Täytyi tosin koneelle asti vaivautua lisäämään kuvat ja linkit, kun en jaksanut puhelimella alkaa niitä näpräämään. Muutama uusi projekti odottaa myös kuvia ja tarinaa, joten täytyy seuraavaksi siirtyä niiden kimppuun.

Toivottavasti tänne vielä eksyy vanhoja tuttuja, ja totta kai myös uudet tuttavuudet ovat tervetulleita! Jättäkää ihmeessä kommenttia, niin osaan tulla vastavierailulle. En ole blogejakaan seurannut pitkiin aikoihin, kun Google Reader meni silloin muinoin lopettamaan toimintansa ja Bloglovinin kanssa en päässyt oikein sinuiksi, kun alkoi innostus muutenkin hiipua. Mutta ehkäpä annan sille uuden tilaisuuden, kun olisi kiva päästä taas kartalle käsityömaailman uusista tuulista. Mitä kaikkia ihanuuksia tässä reilun parin vuoden tauon aikana onkaan keksitty! Tein blogille myös oman Instragram-tilin, jonne olen jo muutamia kuvia lisännyt, joten tervetuloa seuraamaan sitäkin! Sieltä minut löytää nimimerkillä @eikissakarvoistaan. :)