Myssyputkessa

Tällä kertaa esittelyssä muutama sytomyssy. Enpä ollutkaan pitkään aikaan neulonut pipoja, enkä muistanut, kuinka nopeasti syntyy valmista jälkeä. Näitten tekemiseenhän jäi ihan koukkuun! Kaivelinkin sopivia myssylankoja näkösälle, ehkäpä myssysatoa syntyy siis vielä lisääkin lähiaikoina.

Ohje: Bravomyssy omin sovelluksin

Lanka: Anchor Fantastik, äitini tuoma Turkin-tuliainen muutaman vuoden takaa

Puikot: 3 mm & 4 mm

Menekki: 67 g

Tätä myssyä aloittelin autoneuleeksi, tarpeeksi aivotonta neulottavaa pimeässä autossa. Aluksi meinasi kyllä puikot tippua pitkin autoa, kun aloitusreunan silmukat olivat niin löysiä ja lanka liukasta. Loin ohjeesta poiketen 100 silmukkaa, sillä minulla oli ohuempi lanka ja pienemmät puikot. Oli tarkoitus luoda 110 silmukkaa, mutta lanka loppui kesken (luon silmukat siis long tail cast on -metodilla eli ristikkäin), enkä jaksanut tehdä uusiksi. Ilmeisesti myös luin ohjetta huolimattomasti, sillä joustinneuleen jälkeen olisi pitänyt lisätä 10 silmukkaa, mutta itse posottelin samalla silmukkamäärällä päälakikavennuksiin asti. Mietin aluksi, että onkohan lanka liian kovaa sytomyssytarkoitukseen, mutta ihan hyvä myssy siitä tuli. Ehkä olisin voinut valita sileään neuleeseen paksummat puikot, niin että myssyn roikkuva osa olisi laskeutunut paremmin, mutta ei se paha ole nykyiselläänkään. Itselläni en osaisi tällaista myssyä käyttää, mutta varmasti joku toinen sen huolii, olihan tämä malli Suuren SytomyssymalliKyselyn voittaja!

Ohje: Hurricane Hat

Lanka: Novita Puro Batik (854)

Puikot: 4 mm

Menekki: 44 g

Kassin jäljiltä jäi vajaa kerä Puro Batikia, joten päätin jälleen neuloa siitä sytomyssyjä. Tämä on tosi kiva pipomalli, ja sitä on myös mukava neuloa. Tällaisen voisin huolia itsellenikin, minulla kun meinaa olla vähän pula pipoista. Ja lapasista myös. Seuraavalla kerralla voisi kavennukset aloittaa vähän aiemmin, nimittäin ainakin omaan päähäni meinaa ohjeen mukaisesti neulottu myssy olla liian syvä.

Ohje: Tähdellinen muokattuna

Lanka: Novita Puro Batik (854)

Puikot: 4 mm

Menekki: 38 g

Tätä myssyä tehdessä käytin varmaan enemmän aikaa purkamiseen kuin neulomiseen. Aluksi en jaksanut alkaa laskemaan silmukoita uusiksi, joten yritin edellisestä piposta otetusta kuvasta laskeskella, että milloin pitää aloittaa kaventamaan tähden sakaroita kohti. Itselle muistiin, että jos tähtää 90 silmukkaan, niin se tapahtuu sen jälkeen, kun silmukoita on yhteensä 48. Lopussa luulin, että piposta tulee liian matala, ja neuloin pari erilaista resorikokeilua Luxus Cottonilla. No sitten se olikin liian syvä. Lopulta neuloin viimeisellä väriraidalla (eli tuolla tummimmalla) muutaman kerroksen joustinta ja päättelin oranssilla, joka sattumoisin olisikin ollut seuraava väri, ja jota löysin pienen kerän aloituspäästä poiskerityn pätkän jämävarastoista. Silmukkamäärän lisäksi muutin ohjetta sen verran, että tein päälaelle vain tuon tähden, enkä jatkanut reikärivejä alas asti.

Ohje: Tähdellinen muokattuna

Lanka: Novita Luxus Cotton (225)

Puikot: 3 mm

Menekki: 44 g

Kun se Luxus Cotton -kerä piti tuota edellistä myssyä varten kerran kaivaa esille, niin tekaisin samoilla tulilla siitä toisen Tähdellisen. Tällä kertaa ihan ohjeen mukaisella silmukkamäärällä, ja reikärivit jätin myös tästä pois. Päättelyyn kokeilin itselleni uutta tekniillaa, eli ompelemalla päättelyä, jota varmasti käytän jatkossakin. En oikein tykkää, kun siitä tavallisesta "neulo kaksi ja sitten neulo ne samat silmukat vielä takareunoistaan yhteen"-päättelystä tulee niin lörpöttävä ja ylivetokavennuksesta puolestaan liian tiukka.

---

Olen saanut pari tunnustusta ja yhden haasteen, kiitos niitä antaneille! Palaan aiheeseen, kunhan ehdin paremmin perehtyä asiaan. Melko aikaavievää puuhaa tämä bloggaaminen, tätäkin tekstiä olen kirjoittanut useammassa pätkässä, ja kuvien käsittelyyn sain juuri kulutettua melkein koko pojan päikkäriajan, joka tänään oli ruhtinaalliset kolme tuntia!

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä

Eikä neulojan lapsilla äidin neulomia vaatteita. Ainakaan tämän neulojan lapsella. Ennen raskauttaa tein pari nuttua ja muita sekalaisia pikkuneuleita vailla tietoakaan tulevasta käyttäjästä. Ne olivat väritykseltään enemmän tai vähemmän tyttömäisiä, joten niitä ei tullut omalla pojalla juuri käytettyä. Raskaana ollessani neuloin muistaakseni yhdet sukat, jotka osoittautuivat vähän liian tiukoiksi, sekä yhden setin (myssy, lapset sukat), joka pääsi jopa käyttöön asti. Lisäksi KYHäilin peiton ja tämän takin, joka on aiemmin jäänyt esittelemättä.

Ohje: Garter Stitch Baby Kimono (ravlink)

Lanka: Novita Luxus Alpaca (068)

Puikot: 3 mm

Menekki: 119 g

Koko: 1-3 months
Ravelryssä

Tein ohjeeseen sen verran muutoksia, että hihat neuloin pyörönä ja kaula-aukon tein eri tavalla myös. Ohjeen mukaan kaula-aukosta olisi pitänyt poimia silmukoita ja neuloa muutama kerros ainaoikeaa. Sen ensin teinkin, mutta poimin liikaa silmukoita ja kaulus lörpötti ikävästi. Lopulta päädyin virkkaamaan kerroksen kiinteitä silmukoita pääntielle, ja lopputuloksesta tuli oikein kiva. Sisäpuolen solmimisnauhat tein myöskin virkkaamalla. Napit ovat muistaakseni Nappi Kikasta. Kaula-aukko olisi saanut olla ehkä vähän vähemmän avara, mutta eipä se käyttöä juuri hidastanut. Söpö takki ja ihanan pehmoinen!

Äidin tekemien neulevaatteiden puuttumista ei täysin voi pistää saamattomuuden piikkiin, sillä oikeastaan meillä ei edes olisi ollut käyttöä enemmille villavaatteille. Lapsi oli sen verran kuumaverinen, että sisätiloissa lisälämmikkeelle ei ollut tarvetta, ulkopuvun alla puolestaan käytettiin äitisypakkauksesta saatua merinovillapukua, ja myös äp:n tumput olivat kovassa käytössä. Neuvolasta puolestaan saimme MLL:n paikallisyhdistyksen lahjoittamat villasukat, joilla pärjättiin pitkälle keväääseen.

Vaaleat sukat

Ohje: silmukkamäärät Novitan sukkataulukosta Nalle-langalle

Lanka: Novita Luxus Alpaca (010 ja 068)

Puikot: 3 mm

Menekki: 17 g

Siniset sukat

Ohje: silmukkamäärät Novitan sukkataulukosta 7 Veljestä -langalle

Lanka: Novita 7 Veljestä (154 ja tumman värikoodista ei tietoa)

Puikot: 3,5 mm

Menekki: 21 g

Lahjasukkien jäätyä pieniksi neuloinkin sitten nuo vaaleat sukat. Sukilla oli niin kiire päästä käyttöön, ettei edes langanpäitä kerennyt päätellä. Eikä myöhemminkään huvittanut ryhtyä puuhaan. Ajattelin, että sukat ehtivät jäädä pieniksi ennen kuin langanpäät saadaan piiloon, mutta sitten sukat unohtuivat mummilaan ja palautuivat langat pääteltyinä. Äitini oli siis toiminut päättelykeijuna. :D Sinisten sukkien valmistuminen kesti ikuisuuden, kun ei vaan napannut. Aloittelin joskus viime syksynä kai, ja valmista tuli muistaakseni tammikuussa. Molemmat sukat on muistaakseni tehty noin koon 22 mukaan, mutta siniset ovat kyllä vaaleita isommat.

 

Lapasten tarve syntyi, kun pojalla on toppakintaista huolimatta kädet usein ihan kylmät ulkoa tultaessa. Alle piti siis saada ohuet ja istuvat aluslapaset. Näidenkin tekemiseen meni projektin kokoon nähden aika kauan, kun epäilytti, että tuleeko sopivat vai ei, ja sitten ei huvittanut neuloa ollenkaan, ettei vaan ois joutunut pian purkamaan. Lopulta eka lapanen saatiin taisteltua valmiiksi, ja toinen syntyikin sitten vähemmällä vaivalla. Vähän oudon pitkulaiset niistä tuli, mutta ihan käteensopivat kuitenkin. Ja testikäytön jälkeen olivat hyväksi havaitut ja kädet sisälle tultaessa ihan lämpimät!

 

Lapaset

Ohje: omasta päästä*

Lanka: Drops Alpaca (7238 ja 2916)

Puikot: 2,5 mm

Menekki: 26 g 

* Vilkuillaan vähän joitain ohjeita ja luodaan sopivalta tuntuva määrä silmukoita, tässä tapauksessa 48. Neulotaan vähän matkaa ja huomataan, että vähemmälläkin pärjäisi. Kavennellaan muutaman kerroksen välein 4s/kerros, kunnes silmukoita on 36. Tehdään resori ranteen kohdalle. Neulotaan taas menemään ja yritetään saada lasta sovittamaan lapasta, että tiedetään sopiva peukun paikka. Taas neulotaan vähäsen. Lopuksi yritetään taas saada mallinukkea yhteistyöhön, ja aloitetaan kärkikavennukset. Todetaan, että ulkonäöllä ei voi juuri kehuskella, mutta pääasia, että toimii tarkoituksenmukaisella tavalla.

Nyt vähän polttelisi neulaista pojalle joku haalari tai muu villa-asu ensi talvelle, ja parempi varmaan olisikin aloitella jo tässä vaiheessa, että ehtii ajoissa valmiiksi. :P Toppakenkiin mätsäävä pipokin olisi suunnitteilla, kunhan joku vaan jaksaisi alkaa säveltämään jotain ohjeentynkää, kun valmiita ohjeita ei vastaavalle toteutukselle ole saatavilla. Ja hei, jos jollain sattuu olemaan tallessa Novitan Teddy-langan vyöte joltain vuodelta miekka ja kirves (ehkä parin vuoden takaa?), ja jossa on takana ohje lapsen korvaläppämyssyyn, niin kiitollisena ottaisin vastaan silmukkamääriä ja muita speksejä. Kun en vaan millään jaksais yrityksen ja erehdyksen kautta lähteä kokeilemaan ensin itse.

Säihkysääriä

Olen todella huono antamaan käsityölahjoja muille kuin omille perheenjäsenille. Heillekin annan yleensä vain sukkia tai jotain muuta, minkä tiedän tulevan tarpeeseen. Olen monesti aloittanut tekemään jotain lahjaksi, mutta sitten jättänytkin sen antamatta, kun olen alkanut epäröimään, että ei se kuitenkaan käytä tai tarvi tällaista ja onkohan tämä nyt sopivan kokoinenkaan yms.

 

Niin kävi näillekin säärystimille. Ajattelin neuloa ystäväni tyttärille säärystimet joululahjaksi. He harrastavat balettia, ja balettipuvun kanssa käytettäväksi (ja toki muulloinkin) näitä ajattelin. Sitten alkoi se jossittelu: onkohan nämä nyt tarpeeksi pitkät ja sopivat, kutittaakohan lanka, onko väärän väriset, oisko pitänyt olla isommat puikot, tulikohan liian peltiä... Toiset aloitin lokakuun lopulla ja sain valmiiksi marraskuussa, toiset aloitin heti ensimmäisten perään, mutta valmistuivat vasta tammikuussa, kun olin jo päättänyt olla antamatta niitä. Menkööt nyt lahjalaatikkoon, tuleepahan sinnekin täytettä. Kai niille joku käyttäjä joskus löytyy. Meinasin jo jatkaa sukiksi, ja ottaa omaan käyttöön, mutta lopulta annoin olla näin. Ei sitä yksi ihminen kovin montaa(kymmentä) paria sukkia tarvitse. Jotkut ihqut sukat on tietysti eri juttu. ;)

Ohje: 3 o 2 n -joustinta ja Rinsessa-mallineuletta, 45 silmukkaa

Lanka: Novita Nalle (559) ja Säde (554)

Puikot: 3,5 mm

Menekki: 75 g

Ohje: Spiral Legwarmers, 44 silmukkaa

Lanka: Novita Nalle (559) ja Säde (554)

Puikot: 3,5 mm

Menekki: 86 g

Ostin Säde-lankaa muistaakseni neljä tai viisi kerää, kun en vielä ostovaiheessa ollut tietoinen, että tuleeko myssyä vai säärystintä vai mitä, eikä menekistäkään mitään havaintoa. Noh, lankaa meni vain vähän reilu yksi kerä, joten loput pitäisi johonkin hävittää. Lanka oli aika ärsyttävää neulottavaa, tai ainakin kerän sisältä vedettävää, kun paljetit tarttuivat toisiinsa ja jotkut säikeet olivat pitempiä kuin toiset. Ravelryssä oli kyllä ihan kivoja toteutuksia tästä langasta, joten eiköhän niistä jotain muotoudu jossain vaiheessa.

Synttäripusero

Taidan kuulostaa jo rikkinäiseltä levyltä näiden myöhästyneiden lahjaneulomusteni kanssa...

Annoin tämän puseron syntymäpäivälahjaksi miehelleni joulukuussa 2010. Neulomisen aloitin jo hyvissä ajoin elokuussa, ja pusero oli muuten valmis, mutta en onnistunut löytämään omasta mielestäni täydellistä vetoketjua, joten ostin kolme erilaista ja annoin miehen valita mieleisensä (joka oli eri kuin minkä itse olisin valinnut, joten sinänsä ihan hyvä, että jätin vetoketjun ompelematta...).

Sitten ne kootut selitykset: pian tulinkin raskaaksi, ja mielen valtasi muut asiat kuin käsityöt. Sitten syntyi jo se vauvakin, ja piti kiireenvilkkaa neuloa kastemekko (se sentään valmistui ajoissa, mutta ei ole vieläkään päässyt esittelyyn) ja villahousuja ja muuta tarpeellista. Nyt tuo termiitti kiipeää kirjahyllyyn, tyhjentää keittiön kaapit ja vaikka mitä muuta, jos selkänsä kääntää, eli jos päiväsaikaan jotain käsitöitä onnistuu tekemään, niin sen täytyy olla sellaista, mikä ei vaadi suurta keskittymistä ja jonka voi nopeasti viskata syrjään, jos tarve vaatii. Niin että ei siinä paljon vetoketjuja ommella. Eikä se nyt muutenkaan niin mukavaa hommaa ole, joten illan käsityöhetket on käytetty johonkin mielekkäämpään puuhaan. Aina se on kuitenkin takaraivossa kolkutellut, että eipä oo sekään synttäripusero vielä päässyt käyttöön, vaikka itse h-hetki oli jo yli kaksi vuotta sitten...

Vetoketju oli ollut neulattuna paikoilleen jo pitemmän aikaa, mutta kun etukäteen pelkäsin, että ompeluosuus ei heti ensiyrittämällä onnistu, niin ei kiinnostanut sitten ryhtyä edes kokeilemaan. Kun lopulta tartuin toimeen, niin aika kivuttomastihan se sujui. Mutta. Sitten minua alkoi vaivata pääntien epäsiisteys. Alkuperäiseen malliinhan tulee pääntielle napit, kun taas itse ajattelin miehen pitävän enemmän vetoketjusta. Sen verran suunnittelin, että mistä kohtaa vetoketju alkaa, mutta en esimerkiksi sitä, että kannattaisi tehdä vähän jotain ainaoikein- tai helmineuletta vaikka siihen pääntielle, että vetskarin saa siististi kiinni.

Keksin, että voisin virkata kerroksen kiinteitä silmukoita pääntielle, mutta sitten muistin, että olin jo käyttänyt kaiken langan viimeistä metriä myöten. Sitten Ravelryssä omia töitä selatessani bongasin yhden virkatun tiskirätin, joka osoittautui käytössä liian pieneksi ja muutenkin huonoksi, ja johon oli käytetty samaista lankaa, tosin eri värierää. Tiskirätillä oli ehkä yhdesti pyyhitty jotain, joten lanka ei siitä ollut kärsinyt, ja muutenkin purin vain muutaman kerroksen reunasta.

Virkatusta reunasta tuli tosi siisti aikaisempaan verrattuna, ja vetoketju oli helppo kiinnittää siihen. Kiinnitin vetskarin nuppineuloilla ja kohdistin sen tarkasti samalle kohdalle molemmin puolin, lopuksi vielä harsin vetskarin, että pysyisi varmasti paikoillaan. Sitten vain ompelemaan. Mittasin kaulusta neuloessa, että siitä tulee sopivan pituinen vetoketuun nähden, mutta varsinkin virkkauksen jäljiltä se meinasi vähän vetää kasaan, vaikka koitin virkata tosi löysästi. Pitää pesun jälkeen aina venytellä oikeisiin mittoihin, niin kuin muutenkin koko neuletta. Kuvissa lievä kupruilu korostuu vähän enemmän kuin luonnossa. Lisäksi mies vetää vetoketjun ehkä puoliväliin asti auki, joten sekin häivyttää efektiä. Kokonaan auki vetskaria ei voisi edes jättää, koska nurjalta puolelta se näkyy rumasti. Jouduin ostamaan tummansinisen, kun mistään ei löytynyt vaaleampaa, ja ompelulanka puolestaan on vaaleaa, että se ei paistaisi etupuolelta, joten pistojen jäljet näkyvät nurjalla selvästi. Seuraavalla kerralla pitääkin muistaa hommata heti alussa kaikki tykötarpeet valmiiksi, ettei viimeistelyvaiheessa tarvitse ruveta säätämään ja tyytymään kompromisseihin.

Vähän kyllä jännittää, että miten lanka pesussa käyttäytyy. Aiemmin olen neulonut Luxus Cottonista lähinnä tiskirättejä ja pessyt niitä ohjetta korkeammassa lämpötilassa, eli 60 asteessa. Rätit eivät enää ole yhtä pehmeitä kuin puikoilta tullessa, mutta muuten pinta on vielä siistiä. Tämä on mukava lanka neuloa, harmi, että Novita poisti sen(kin) valikoimistaan.

Ohje: Novita Kevät 2010, malli 70, Miehen satulahihainen pusero

Lanka: Novita Luxus Cotton (193)

Puikot: 3 mm & 4 mm, sekä pääntien huolitteluun 4 mm virkkuukoukku

Menekki: 14 kerää, vetskarin kanssa punnittuna 725 g*

Koko: M

Tämä pusero on muuten ensimmäinen aikuisiällä neulomani pusero! Toki aloitettuja on muutama, kuten Coffee Tunic ja Vihervaara, mutta valmiiksi olen aikaisemmin saanut ainoastaan yläasteella tekemäni kirjoneulepuseron, jotan en ole tainnut kertaakaan edes käyttää. Olen kyllä tosi tyytyväinen tähän neuleeseen, mielestäni se sopii hyvin miehelle. Mieskin tuntui tykkäävän. :)

* En merkitse grammoja tämän vuoden kulutukseen, koska koko neulomisosuus valmistui jo tuolloin vuonna 2010.

Kesäkassi

Olen tykännyt kovasti omasta päällystetystä ekokassistani, ja jo sen valmistuttua päätin, että teen joskus toisen. Vaikka tavallisesti olen lähes neuroottinen raitojen kohdistaja, niin tässä kassissa tykkään siitä, miten värit käyttäytyvät. Kun jokainen kerros on erilainen.

Eestä ja takkaa:

Ohje: Novita Kesä 2010, malli 1, Virkattu ekokassin päällinen
Lanka: Novita Puro Batik (854)
Koukku: 4 mm
Menekki: n. 210 g
Koko: n. 38 x 36 cm

Tykkään kyllä tästäkin kassista paljon, mutta ehkä yksi kuitenkin riittää. Tämä menee siis lahjalaatikkoon odottelemaan tulevaa käyttäjäänsä. Yksi ystävä ainakin täyttää pyöreitä lähiaikoina, joten ehkäpä annan tämän hänelle. Hän on myös aika "ekohenkinen", joten hänellä varmaan olisi käyttöäkin tällaiselle koristellulle ekokassille. :)

Käsienlämmittimet

Tänä vuonna päätin ihan tosissani panostaa lahjaneulomuksiin, niin ettei aina tarvitsisi paketoida vain toista sukkaa tai antaa edellisvuodelle tarkoitettua lahjaa vasta seuraavana merkkipäivänä.

Olin jo pariin otteeseen kuullut iskän valittelevan, että hän oli hukannut aiemmin tekemäni kynsikkäät, joten siinäpä oiva synttärilahjaidea. Ei viitsisi niitä ainaisia sukkia tehdä, vaikka niitähän se iskä aina onkin vailla, mutta kun juuri annoin nuo edelliskerralla esitellyt kaksi paria. Synttäreihin on aikaa vielä parisen viikkoa, joten tämä lahja ainakin valmistui ajoissa.

Ohje: Novita Kevät 2006, sormikkaiden sijaan tein kynsikkäät

Lanka: Novita 7 Veljestä (009 ja 099)

Puikot: 3,5 mm & 4 mm

Menekki: 74 g

En ole kauheasti tehnyt mitään käsineitä, varsinkaan miehille, joten pelkäsin, että näistä tulee liian tiukat, kun silmukoita luotiin vain 40. Tavallisesti en neulo joustinta pienemmillä puikoilla kuin sileää, mutta tässä tapauksessa otin kämmenosaan nelimilliset puikot edellämainitusta syystä ja lisäksi siksi, ettei neulepinnasta tulisi liian tönkköä. Kolmen kerroksen raidat toimivat tässä mallissa hyvin, sillä ne helpottivat kerrosten laskemista peukalokiilan teossa ja muuallakin. No, eipä se nyt niin vaikeaa ilmankaan olisi ollut, mutta oli näppärää, kun tiesi, että aina uuden värin ekalla kerroksella tulee lisäykset.

Pikkurillistä tuli aika pieni muihin sormiin verrattuna, siinä olikin vain 12 silmukkaa, kun nimettömässä ja keskisormessa oli 18 ja etusormessa 16. Eli jos tulevaisuudessa vielä tällä ohjeella teen, niin itselle muistiin, että kannattaa ottaa tämä huomioon silmukkamäärässä. Peukalo puolestaan vaikutti aika isolta, mutta en jaksanut alkaa sumplimaan muutoksia ohjeeseen. Tein tarkoituksella sormista aika pitkät, eli sormenpäätä jää aika vähän näkyviin, vain viimeisestä nivelestä ylöspäin. Kynsikkäistä tuli aika istuvat, mikä on omasta mielestäni ihan hyvä asia. Toivottavasti iskä on samaa mieltä, nuo edelliset on nimittäin vähän suurempaa tekoa, kun en käsityöurani alkuaikoina oikein tajunnut muuttaa silmukkamäärää langan vaihtuessa paksumpaan. Sukathan olisin osannut tehdä vaikka unissani jo ala-asteelta asti, eikä se kammoksuttu kantapääkään ole koskaan mielestäni ollut sen vaikeampi kuin muukaan osa sukasta, mutta näitä muita käsitöitä olen alkanut enemmän tekemään vasta perustettuani ensimmäisen blogini. Sitä ennen lankavarastonikin koostui lähinnä seiskaveikkajämistä, kun nyt puolestaan haaveilen omasta lankahyllystä, johon saisin erilaiset langat (joita on varmaan nyt yli 20 kg, vaikka jatkuvasti yritänkin neuloa varastolankoja pois) lajiteltua kauniisti esille muovisten säilytyslaatikoiden sijaan.